jatkoah, jatkoah. kuvalaatu surkea :'( itkettää ja raivostuttaa. no mutta ette varmaan jaksa lukea näitä samoja vanhoja valituksia, niin siirrytäänpäs sitten itse tarinaan!

 

Katson ympärilleni, pelkkää valkoista. Kuulen, kun joku huutaa nimeäni.
Ääni on tuttu, mutten pysty tunnistamaan sitä. Lähden kävelemään. Koitan etsiä jotakin.
Näen äitini kasvot edessä, ne nauravat minulle pilkallisesti. Lähden juoksemaan.
Kuulen kuinka nimeäni huudetaan. Huuto kuuluu hetki hetkeltä kovemmalta. Tunnen kipua kädessäni, kaulassani, koko kehossani. Kipu pakottaa minut maahan vaikeroimaan...

Heräsin. Katsoin kattoon, se oli ihan erilaisen näköinen kuin minun huoneeni katto.
Tunsin kipua kaulallani ja silmässäni. Nousin istumaan ja katsoin ympärilleni.
Jonathan istuu sänkyni edessä olevassa tuolissa. "Jonathan?" kuulen ääneni olevan käheä, ja kurkkuuni sattuu kun puhun.

"Sarah!" Jonathan nousee salamannopeasti ylös tuolistaan "olet kunnossa!"
Katsoin pöllästyneenä Jonathaniin, missä olen? Jonathan otti minua kädestä kiinni "Clara kävi sinuun käsiksi, en tiennyt selviätkö, kun et hengittänyt"
Näin iloisuuden, ja huolestuneisuuden vaihtelevan Jonathanin kasvoilla. Samantien muistin, mitä sinä iltana oli tapahtunut. Murruin täysin, vajosin lattialle ja aloin itkemään kuin mikä tahansa pikkuvauva.
Jonathan nosti minut hellästi sängylle ja käski nukkua. En olisi halunnut, mutta vaivuin uneen, syvään, rauhalliseen uneen.

Pääsin sairaalasta kotiin melkein heti, Jonathan kantoi minut sänkyyni.

Yöllä Stacy oli taas onnistunut sytyttämään ruokansa tuleen.

Ja aamulla taas kouluun. Oikeastaan minua hirvitti hiukan mennä kouluun.
Kävelin jo koulubussille päin kun Jonathan otti minua kädestä kiinni. "Voitko hyvin? onko kaikki ok?"
Hymyilin hieman Jonathanille ja nyökkäilin.

"Kyllä, kyllä. Hän voi hyvin... Tulisitko käymään? hyvä! hei hei kulta!" Stacy soitteli taas jollekkin.
Puhelun lopetettuaan hän ryntäsi äkkiä vessaan kaunistautumaan.

Tässä on Voitto Ruutila. Stacyn ihastus. No, kyllä hänkin taitaa hieman Stacystä pitää.

Stacy ja Voitto menivät poreammeeseen. "Voi siis kyllä, sä saat koskea siihen!"
Stacy keskittyi esittelemään persettään Voitolle.( Ja siis alasti olivat molemmat.)

Toin kaverin kotiin koulusta. (sorii, en muista nimeä.saatto olla antto virtanen...) Hänen nimensä oli Antto. Meistä tuli ihan ok ystävät.

Kun Antto lähti kotiin, oli jo aika myöhä. Siivoojat eivät olleet taaskaan tehneet hommiansa kunnolla, joten aloin siivoamaan.

Stacy voi pahoin. Hän valitti kokoajan vatsaansa ja kävi jokatoinen minuutti vessassa oksentelemassa.
Sen siitä saa kun harrastaa poreamme leikkejä.

 

 

tää osa oli nyt tässä. kuvalaatu surkee :( myyyyyy